I Am Tubeless Ready!

Olen ollut aivan varma, että en lähde tubeless-touhuun mukaan, mutta kuinkas sitten kävikään. Roscoen mukana tuli aikoinaan Bontragerin tubeless-ready vanteet ja kumit, TLR-vannenauhoja ei kuitenkaan mukana ollut. Jostain syystä tuossa muutama päivä sitten tuli semmoinen olo, että onhan sitä sisäkumittomuutta kokeiltava. Lähimmästä hyvinvarustellusta pyöräliikkeestähän sitten löytyi vanteisiin sopivat tubeless-nauhat, -venttiilit ja tönkkä tiivistelitkua.

Ryhdyin asennukseen pelonsekaisin tuntein fillarifoorumin "Pahoja Tubeless-ongelmia"-ketjun kauhutarinat takaraivossa tykyttäen. Kun olin vaihtanut TLR-vannenauhat tavallisten tilalle, nostin renkaan (Bontrager XDX 2.4) ensin sisäkumin avulla vanteelle (Bontrager Duster 26"). Sitten avasin toisen puolen renkaasta ja otin sisäkumin pois. Väänsin renkaan irtonaisen reunan takaisin vanteelle ja yritin painella sitä mahdollisimman lähelle vanteen reunaa. Tässä vaiheessa alkoi jännittää. Nouseekohan se vai eikö se nouse...

Aloin pumppaamaan jalkapumpulla vimmatusti, mutta sitten hidastin tahtia. Havahduin: "Mitä hittoa, onko se näin helppoa?" Naps! Naps! Kumi nousi ihan normaalisti pumpaten tiiviisti vanteelle ja napsahti kiinni. Olin aivan hämmästynyt: "Missä ähellys, missä kiroilu?" Enää tarvitsi vain irrottaa venttiilin sielu, turauttaa Stanin lateksilientä renkaaseen, laittaa sielu kiinni, pumpata rengas täyteen ja vähän pyöritellä. Rengas tiivistyi laakista, ei kuulunut mitään suhinaa mistään.

Vielä seuraavana päivänäkin renkaat oli ilmoja pidellyt. Testilenkillä rengas tuntui rullaavan aivan tolkuttoman hyvin ja möykkyjen ylittäminen oli liki maagisen pehmeää. Nämä fiilikset pitäisi ehkä varmistaa jollain kaksoissokkotestillä, en ihan luota omaan objektiivisuuteeni tai arviointikykyyni ajotuntuman arvostelussa. Mutta jos fiilis riittää, sanoisin että kyllä kannatti!