Kevään avaus

Tänään piipahdin tosi pitkästä aikaa lähiseudun metsäpoluilla. Pakkasta oli pari astetta, maan pinta oli aivan kuiva ja pohja kova, koska se oli vielä jäässä. Paikoitellen polullakin oli vielä jäätä. Erityisesti kaikki talven suosituimmat kävelypolut ja latupohjat olivat paksussa jäässä. Alla oli kesärenkaat (Kenda Nevegal), joten jääkohdissa oli pakko mennä todella hiljaa tai jopa taluttaa. Aluksi päästelin vähän reippaammin, mikä sitten palkittiin kevään ekoilla pannuilla. Mitään ei onneksi sattunut ja matka jatkui, tosin hieman varovaisemmin.

Jää on liukasta

Tubeless osa VIII

Jaaha, taas uusi tubeless-episodi. Tällä kertaa on kuitenkin jotain erilaista kerrottavaa. Tubeless-asennus on välillä aivan hanurista. Sitä helpottamaan voi hankkia kompressorin, napsauttimen tai Bontragerin Flash Chargerin. Flash Charger maksaa 130e, napsautin 55e ja (verkkovirtaa vaativa) kompressori alkaen n. 100e. Internetin tee-se-itse-sivustojen innoittamana väsäsin rengasasennuksen avuksi 1,5 l limupullosta pikku painesäiliön. Otin vanhasta rikkinäisestä jalkapumpusta letkun suutinosineen ja vanhasta sisäkumista schrader-venttiilin. Ymppäsin venttilin limupullon korkkiin ja kiedoin pullon varmuuden vuoksi ilmastointiteippiin. Koko vehkeen hinta jäi muutamaan euroon.

Pelonsekaisin tuntein valmistelin Kendan 2.35-Nevegalit Gorilla-teipein tiivistetyille Pacenti TL28-vanteille ja pumppasin pulloon kuusi baria. Uhmakkaasti en käyttänyt lainkaan saippualiuosta tai muita liukuvoiteita. Otin vanteen venttiilistä sielun irti, kytkin letkun vapaan pään venttiiliin ja toisen pään pulloon. Nevegal melkein nousi vanteelle, mutta ei ihan. Toinen kuuden barin lataus viimeisteli vanteelle nousun napsahtaen. Laitoin litkut perään ja ravistelin normaalisti. Ilma pysyi saman tien. Tämä tubeless-asennus ei vaatinut ainuttakaan hikipisaraa ja painepullon rakentaminen kesti ehkä vartin. Tällainen tavallisen limupullon paineistaminen jännitti totta kai jonkin verran. Räjähdystä ei onneksi tapahtunut, vaan pullo pyyteettömäsi antoi riittävän voimakkaan ja tasaisen ilmavirran renkaan nostamiseksi. Tämä oli siis erittäin onnistunut kokeilu.

TSI-painesäiliö.

Hopeanuoli ekaa kertaa ulkona.

Tänään oli hetki aikaa ja kaunis keli (5 astetta ja aurinkoista), joten kävin testaamassa London Roadia ekaa kertaa ulkoilmassa. Erittäin liukkaasti liikkui hopeanuoli, mutta kuskia kiusasi kova yskä. Sen takia kolme varttia ja reilu 15 km sai riittää. Vaikka varsa kuinka haluaisi kevätlaitumille, on pakko malttaa antaa toipumiselle vielä aikaa.

Muuten kippurasarvella ajaminen tuntui yllättävän luontevalta ja ennen kaikkea kevyeltä. Alaotteelta ajaminen tuntui vielä vähän huteralta ja vaaralliselta, joten siihen täytyy totutella. Jarruissa oli todella surkeasti pitoa, ne täytyy ajaa kunnolla sisään ja ehkä putsailla levyt liuottimella. Mutta ihan ekana pitää päästä yskästä ja nuhasta eroon.

Ajokoira sairastaa

Ajokoira sairastaa, eikä nyt ole kyseessä pyöräkuume. Pakko laittaa vähän selityksiä, miksei ole liikunta viime aikoina maistunut. Kovasti tekisi mieli urheilla, mutta terveys ei ole antanut myöten.

Tammikuun alkupuoli meni energisenä ja terveenä, mutta sitten repesi. Tammikuun kaksi viimeistä viikkoa oli päällä flunssaoireita ja väsymystä. Pari päivää jopa ihan oikeaa kuumetta, mikä on minulle aika harvinaista.

Helmikuun alussa sain olla puolitoista viikkoa terveenä mutta sen perään tuli puolitoista viikkoa pientä flunssaoiretta ilman kuumetta. Sen päälle sain nauttia viisi tervettä päivää, joiden aikana ehdin tehdä kolme treeniäkin, mutta siihen se riemu jäikin ennenkuin alkoi varsinainen jättipotti.

Ensin oli muutama päivä epämääräistä oloa, joka ratkesi lopulta kunnon kuumeeksi. Kolme päivää meni lähinnä nukkuessa punkan pohjalla ja kuumetta oli pahimmillaan päälle 39 astetta. Kuumeen laskettua on ollut useamman päivän lievästi flunssainen ja pöhnäinen olo ja se jatkuu yhä reilun viikon sairastelun jälkeen. Hetken jo luulin taudin olevan menossa ohi mutta tänään tuli taas vähän heikompi olo. Kyseessä on ilmeisesti influenssa, jota en olekaan tietääkseni aiemmin sairastanut. Onneksi ei kuitenkaan mitään sen vakavampaa, tällaista itsestään ohimenevää vain.

Vaikka ei mistään vakavasta olekaan kysymys, on tässä mennyt ohi tosi monta hyvää treenipäivää. Ei voi mitenkään puhua talvikauden kunnonkohotuksesta tai oikein edes kunnon ylläpidosta. Tarkoitus oli tehdä rauhassa pohjaa kevätkaudelle, mutta samaa räpiköimistä tästä näyttää tulevan kuin aikaisempinakin vuosina. Kevät kuitenkin näyttää olevan ajoissa tänä vuonna, joten kunhan tästä tokenee, niin pääsee suoraan keväisille metsäpoluille. Täytyy vaan muistaa aloittaa varovasti, ettei heti iske joku uusi tauti.