Vuosi on puolessa. Tosi vähän on tullut pyöräiltyä. Syynä on ollut muut kiireet ja yleinen väsymys sekä toukokuusta alkaen perheenlisäyksestä johtuva ajanpuute. Pakko kuitenkin myöntää, että pohjimmiltaan kyseessä taitaa olla ihan silkka laiskuus. Joka vuosi ei vaan jaksa. Traineria en hakenut talvella varastosta ja nastalenkillä kävin ihan yhden kerran. Nastarenkaiden vaihtamiseen meni liki puolet varsinaisesta ajoajasta, Ice Spikerit tulee kestämään tällä menolla kymmeniä vuosia, kunhan kumi ei haperru. Yhteenkään pyöräilytapahtumaan en ole ilmoittautunut. Yhtään satasta en ole vielä suorittanut. Sappeen kausikortin sentään ostin halvalla niiden joulukalenterista. Mitään oikeaa syytä vähäiseen fillarointiin ei taida olla. Se on edelleen tosi kivaa, mutta ei vaan saa aikaiseksi lähteä.
Nyt kun kesän ajokausi on parhaimmillaan, pikkuisen pännii kun ei ole talvella tehnyt pohjia että jaksaisi nyt kunnolla nauttia. Vaikka pitkää lenkkiä ei nyt ehdikään tehdä, olisi kiva kun edes lyhyet jaksaisi painaa täysiä. No, välillä tää harrastaminen on vaikeempaa. Motivaation kohottamiseksi lätkäisin pyörään I <3 Alapelti tarran sopivan UG-paikkaan. Siinä se on sweetspotissa. Ehkä tarran myötä opin myllyttään yhä rennolla asenteella kuin Samuli ja muut alapeltiläiset. Hoksasin vaan tarran liimaamisen jälkeen, että sehän meni täpäriin, vaikka tarra oikeastaan kuuluisi jäykkäperään. Höh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti