Kesäkuu alkoi, missä mennään?

Laika Kulomäen täyttömäen laella taukoa pitämässä ja lentokoneita tähystämässä

Kesäkuun ensimmäinen viikko on ollut helteinen ja minullakin on ollut aikaa ja halua harrastaa. Pyöräily onkin tuntunut hyvältä. Tässä satunnaisia havaintoja viikon varrelta.

Maastoajossa alkaa olla lähes entisenlaista varmuutta. Pahimmat paikat jää edelleen ajamatta, mutta en ole myöskään kaatunut kertaakaan. Ajo on melko taloudellista ja kroppa alkaa hiipua vasta kun lenkkiä on mennyt puolentoista tuntia. Se ei vielä osoita kovin ihmeellistä kestävyyttä, mutta on ihan suotuisaa kehitystä siihen nähden, että muutama viikko sitten ryömin vielä pohjalla.

Korson ympäristö on mahtavaa aluetta maastopyöräilyyn. Lauantaina tein 26 km lenkin, joka sisälsi tavallisia metsäpolkuja, neulasrännejä, juurakoita, kalliobaanaa, soramontun, erittäin teknisen kivikon, droppilavan, serpentiinipolkua jyrkässä rinteessä, mutaa ja vähän metsätietä. Kaikki herkut yhdellä reissulla, ihanaa!

Edellämainitun lenkin ajoin foorumilta löytämääni gps-jälkeä seuraillen. Noin puolet reitistä tunsin entuudestaan, mutta uutta ajettavaa löytyi rutkasti. Täälläpäin polkuja piisaa. Tuo minun gps-laitteeni (Garmin Vista Hcx) osaa tehdä reitin seuraamisesta välillä aika jännää, koska se ei oikein pysy hajulla siitä, mihin nenä näyttää. Etenemissuunta on kyllä oikea, mutta välillä mennään sivuttain tai perä edellä. Vauhdissa on välillä hankala arvata, mihin suuntaan pitäisi kääntyä.

Hyttysiä tuntuisi tänä kesänä olevan todella paljon. Metsässä ei yhtään viitsi pysähdellä, koska naaraat alkaa heti pörrätä ympärillä ja iskevät laumassa kiinni pohkeisiin ja olkapäihin.

Eipä muuta kun etteenpäin, toivottavasti hienot kelit jatkuu.