Fillarointiin liittyvät asiat pyörivät nykyisin niin paljon päässä, että niitä täytyy päästä purkamaan kirjoittamalla. Tarkoituksena on siis pitää päiväkirjaa tästä ylevästä harrastuksesta, eikä haittaa jos sitä joku muukin joskus eksyy lukemaan.
Arkipyöräilyä ympäri vuoden olen harjoittanut noin viisitoista vuotta. Suunnilleen seitsemän vuotta sitten hankin ensimmäisen maastopyöräni (Trek 4900). Ennen sitä olin vuoden-pari pohdiskellut, olisiko se maastopyöräily mukavaa puuhaa. No olihan se, ja niinpä harrastus tempaisi mukaansa. Vuoden verran harjoittelin ajamista itsekseni ja etsiskelin polkuja ominpäin, kunnes vihdoin uskalsin mennä MTB-Turun porukkalenkeille mukaan. Porukassa ajelu oli ihan perkuleen hauskaa ja into kasvoi yhä edelleen. Muutama vuosi sitten muutin pois Turusta, mutta pyöräilyä yksin ja porukassa olen jatkanut siitä huolimatta.
Välillä on ollut vähän pidempiä ajamattomuuskausia, mutta aina olen ajamisen pariin palanut. Tänä syksynä alkanut työmatkapyöräily sytytti taas harrastuksen uuteen liekkiin, kun polkemisesta tuli pakosti päivittäistä. Harrastepyöräilyyn erottamattomasti kuuluva speksailu oli tässä jokin aika sitten osaltani hiipunut, koska olin kalustoon tyytyväinen ja keskityin lähinnä ajamiseen. Speksailuharrasteen kuitenkin elvytti eräs tuntematon varas, joka riisti minulta rakkaan ratsuni Mountain Cycle Furyn. Uuden maasturin hankinta teki jälleen tutuksi monet netti- ja kivijalkapyöräkaupat. Uusi maasturi, Gary Fisher Roscoe, on jo hankittu, mutta speksailu jatkuu tuunaamisen ja päivitysten merkeissä. Pyrin kuitenkin keskittymään olennaiseen, eli ajamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti